Påskeferia

Hei hattivatit!
Nyt on pääsiäisloma, mulla. Ilma on harmaa ja täällä on satanut noin kaks viikkoa. Siinä lähtötilanne.
Leikin nyt ruokabloggaajaa. Pääsiäisen topptur-mussutus alkaa huomenna, eli jos lähdet retkelle. Sotke: 150 grammaa sulaa voita,
vaaleeta siirappia joku deci,
7+ dl kaurahiutaleita,
vähäsen suolaa,
vaniljasokeria jos on ja kanelia jos maistuu
sitten rusinoita
ja banaania
ja taloussuklaata
Levitä möhnä paperitetulle pellille ja paista.
Uuni vois olla vaikka 200 asteinen (celsius) ja aikaa kuluu tunnin kolmannes. TADAA OMIA MYSLIPATUKOITA <3

seuravien kuvien tilanteissa voit nauttia omatekoisen kaurahiutale hazardin

Kiire & konservering av spinn

"Vilken smak du an tar får du alltid vanilj" - Raymond ja Maria juoksuttaa mua sateisessa Bergenissa. Vetta tulee, kurahousut on paivittaistarvike ja korvissa kuulee suhinaa, kun lumi sulaa. Norja on muuttunut elamaks. Olen huomannut itsestani ja muista pienia yksityiskohtia ja tørmannyt arvoituksiin.

Valilla on hirvea ikava kaikkea tuttua ja omaa kielta. Koitan opettaa naille ruotsia sillon, kun on skiklig vasy. Toisaalta on ihanaa kun taa muuttuu omemmaks. Olin viikonloppuna Elin kotona. Koti olo, pyyjamatassuttelua, lohta ja uunivihanneksia sunnuntai pæivalliseks. Herattiin seitsemalta laskeen matalapaineiden sateita ja sitten kiivettiin vuorelle lounaan jalkeen. Telemark-matikka camp. Tata lisaa. Laskuhumalan todella positiivinen kakasoismerkitys.

Kiire ei katoa vaikka tulis lanteen ja vaikka ruoka kallistuis ja oppis syømaan voileipiæ ja pitamaan voita lampimassa kaapissa (taa on sairautta ja elintarvikeoutoutta - norjalainenkeittiø). on niin paljon mielenkiintoista, mutta valilla on pakko nukkua.

Oli tentti . Tanssitiin niin etta oltiin ihan hikisia, mutta aika onnelisia. Leivottiin aamu kuudelta korvapuusteja. Elilla on Husky ja makin haluan. Koitan oppia lumesta yhta sun toista. Ollaan varovaisia. Taalla on kjempe høg lumivyøryvaara. Oon saanut uuden kaverin. Se on saksasta ja se rakastu jaatikoihin kun se oli kahdeksan. Sen opetti mua seuraamaan tuulta ja lunta. Tehtiin lumen kerrosanalyysi jonkun huipun paalla. Oli turvallinen olo, vaikkei lammon ja lumen yhdistymiseen varmaan kannattaiskaan luottaa. Lumivyørypiippari on vahan niinkun lumelaake.

Norjalainen geofysiikka saa naureskelemaan. On ihan greit menna juttelemaan ja kysymaan proffalta aina kun jumahtaa. Ja se sanoo etta taa on vaikeeta, eika tata voi muistaa. Koita vaan ymmartaa, kokoa palapeli palakerralaan ja pyørittele sita palloa.Boksin ulkopuolellakin on ajatusta. Istu alas, mieti, ajattele. Taa on haaste, mutta se tekee siita hienoa. Otin itseani niskasta kiinni, voitin kaikki ujoilut ja menin kysymaan miks se suihkuvirtaus on siina 30 leveysasteella. Sitten seisoin siella huoneessa ja pyørin, tukka meni sekaisin ja pøh.Tanssin nimi oli "demonstroi ilmaklønttia jonka piti sailyttaa "angular momentum" ".

Eilen mentiin mereen og de er ju litt fasinerande. 3metrin pintakerros merta sisaltaa yhtapaljon energiaa kun koko ilmakeha.

Nyt meen kotiin ja leivon leipaa.
Simbaliini

Rakastuttava topografia

perjantai-ilta-kooma. Olen rakastunut Bergeniin. Helsinki on saanut rivaalin minun-kaupunki-mittelöihin.

Totaalinen crash-bung-bang tapahtu eilen. Sovittiin Elin kanssa treffit keskivikkko aamuks "klokke åtte ved Ulriken banen? hvis vaeret er greit"! Täällä on satanut ja paistanut ja lunta tupsutellut noin puolentunnin vaihtosäteellä. Mutta keli oli kuin olikin kjempegreit kun keskiviikkoaamu raotti silmiään. Täydellinen tur-aamu. Saksalainen professori peru sen luennon torstaina, kun se luuli et on talviloma. Kukaan ei korjannut tulkintavirhettä. Meillä oli siis tehokasta seikkailuaikaa kello kahteentoista.

6.30 soinut herätyskello olis ollut himoittelevaa paiskata seinään. Jalat alle, kahvi tulelle - here we go, nice and slow. Åttish treffit Ulriken banan alapuolella, harhailin taas sairaala-alueella. Joku, aika aivokirurgin näkönen lääkäri, juoksi pihan poikki, pysähty, katso mun repussa roikkuvia telluja ja vinossa olevaa pipoa. Hymy nousi muuten päättäväisen stressin peitossa oleville kasvoille. "Tur på Ulriken?" suomalainen sekä kumastunut muumi-"jaa-a" ja sitten jo odotettavissa ollut kestosuosikki "God Tur" "hade bra".

Käveltiin Tellut, monot ja koulukirjat selässä 634metriin suolaveden yläpuolelle. Katseltiin kiviä, risuja ja muita suksien aiheuttamia jälkiä. Aurinko paistoi ja oltiin hyvin tyytyväisiä ettei oltu aamupalalla geostrofisentuulen eikä Ekman -spiraalin kanssa. Pilviä bongataan ulkona eikä sisällä, hölmöt!

Ylhäällä oltiin hikisiä mutta tyytyväisiä. Luennon alkuun 2h. Monot jalkaan ja varpaatat kiinni siteisiin. Ei sitä ehkä miksikään kunnianhimoiseksi laskukokemukseksi voi kutsua, mutta lumi oli osittain pehmeää, eikä kumpikaan juuttunut risukkoon kovin pitkiksi ajoiksi. Sukkelettiin metsän läpi polulle, monet oli aamulenkillä ylös ja kabiinnissakin oli jotain hattivatteja. Kun tuli portaat etenemisesteeksi pistettiin sukset repun sivustoille ja monot vaihtu takas tunturitossuihin. Ihmiset meni töihin, kuorma-autot tyhjensi maitoa kaupoihin ja päiväkodin lapset oli puettu keltasiin huomioliiveihin.Pienet tyttö-poika-parijonoille -päiväkotien pizzamauste. Asfaltti oli kuivaa, aurinko säteilytti hymykuoppia ja me käveltiin kohti koulua hikikerrastoissa.

Pienestä puisesta ovesta sisään Elille, kahvinkeitin päälle, repunpohjalta farkut kurahousujen paikalle. Kuppi kahvia ja ruskeaa justoa sämpylän kanssa. Jääkapin ovessa luki "Go confidentaly towards your dreams, live the life you've imagined - time will not wait". Hahaa, huvittavan hyvä hetki.

Bergen pisti parastaan ja auringossa käveltiin aika melkein ajoissa luennolle. Kello 1217 olin täydessä tohinassa tajuamassa mikä säde vesipisaralle on krittinen, että tulee valkosta hattaraa taivaalla. Ja tiivistysytimet ja ilmanpainepuntari. Illalla mentiin vielä suksien kanssa eriparituolit-kahvilaan, pelastettiin ehkä pieni osa mailmaa tai murunen itsejämme tai niitä muita. Cappuchino oli liian kallis, mutta pinnassa oli hieno kuvio ja maitovaahto ylähuulessa muistutti mua vielä kotonakin kukluneesta päivänpätkästä.Suksiaamu on vaan parempaa entä juustokakku ja katkaravut sänkyyn kannettuna, ainakin lähelle, yhdessä ja erikseen.

Miks vuorelle on niin hauska mennä? Naurattaa.pöhköilyä. isoja märkiä pusuja.

Tämä päivä olikin sitten vietettävä vähän kuivemassa seurassa. Koitin vyöryttää vektoreita kalloon ja hypyttää geopotentiaalia mun muistoihin. Tyttöjen perjantailuonas kello 12.30 oli ihana tauko. Oli mukava katsella norjalaisia.Aika monella on kumpparit, munkin Hait oli likeenteessä. Syötiin lohileivät ja puhuttiin sekä Eusta että kaksikielisyydestä. Sain ilmasen kahvin. Selvää säästöä.

Huomenna vähän brundt-väisälä-frekvennsiä ja ehkä lumilaudan ulkoilutusta. Ens viikon sade aiheuttaa valtavaa lumi-ahmimis-painetta. Lumilaudan pohja on vahattu ja ollan taas puheväleissä.

Maailma on siisti, mutta väsyttävä. Norja on kyllä oikea goodbad-valtio ja kaikki pojat on o'boy purkin kyljestä (okei okei, huijasin. anteekspanteeks)

Sekin on aika hullua, et jos tuulet menis eri tavalla meillä vois olla eri mittasia päiviä. Föönit täysille, 32h vrk, here we come. Lisää aikaa korttipelien pelaamiseen ja nousukarvojen liimailuun. Balanced flown etsintä jatkuu.

Sardiinit ja muutkin ojnevojnet kuittaa.
Pompin sun uniin, että niin, sanoi SiiRi

Ulkona aurinko, sisalla coriolis

Huomenta ihana pallo, blogipaivitysten aika ei ole ohi. Kevat ryømii kohti Norjan lansirannikkoa ja tukka takkuuntuu.
Elama on ollut aika normaalia viime aikoina, mutta paljon on tapahdellut. Aloitan tunnustuksella, olen totaali koukutuksessa ruskeaan juustoon. Perus parmesaanjuusto, munakoiso ja pahkinaøljy -ilmiø, ensiksi olen hyvin tuomitsevainen sitten, ajan paasta, taysin jumittunut, kiintynyt ja ylikuluttaja.
Ilma on mita ihanin. Buustaan mun meterologi egoa ja pidan saapaivakirjaa. Høyhenpilvet illalla uumoilee kaunista paivaa seuravaksi, etta niin.
Annukka kavi. Vietettiin taydellinen ladyclimb-paiva. Stoltzeklaiven. Bussikuski jatti meidat pysakille, joka oli lahes yhta kaukana maaranpaasta kuin meidan lahtopiste. Nahtiin pøllø ja yks hukassa ollut pakkashumaltunut tassutteleva myyra.Siiten se meni melkein mun lahkeesta sisaan. Vanhukset ohitti meita nousussa ja kun paastiin reppujen ja puolenvuoden emergency-muonituksen kanssa huipulle, sinne tuli tyyppi. Tyyppi oli reputon ja muutenkin ihan normi ulkovaatteis. Se oli tullu jotain vyøtaisille asti lunta, vaarallinen vuorenharja-reittia. Se oli ikuistettu iPhonelle ja se oli asfalttibisneksessæ. Koska taalla on tehty lumiennatys 40 vuoteen, se on ollut semityøtøn. Hæn oli onnekas,aikaa olla tuntureilla hengailemassa. Taskustaan hæn kaivoi kuivatut karpalot, otti kourallisen, tarjos kierroksen ja pisti tassua toisen eteen. No time for picnic, andiamo!
Seuraava norjalainen oli vanha papparainen ilman paitaa. Se huohotti auringonsateilla paallystetylla kivella. Paivaa aikasemmin oli kuulemma ollut liukassta. se oli kaatunut nelja kertaa yløstrulossa. se oli taalla taas. Kehu suomalaista makihyppya. Me todettiin etta " Keep up the good work in Vancouver". Katkeruuskerroin - olematon. Lumilautailu on hieno laji.

Kavin samalla nyppylalla myøs perjantaina ja viikonloppu oli omistetytu Telemarkeille. Leikittiin Teemun kanssa Telemark-koulua. Astu kaannokseen ja ilon kautta. Arsytysmomentteja oli. Reidet huusi. Hamppat harjataan tastedes kyykyssa aamunin seka illoin. Pehmeessa lumessa kylpeminen on aika tylsaa, jos se on ainut toiminta koko laskupaivana. Aurinko lammitti ja yritettiin jopa laskea pelkissa villapaidoissa. Markaa lampaanhiusta oli tiedossa, painovoima vaan vetaa peppua niin tiukasti hankeen. Isona musta tulee guru.

15 days of dynamikk on alkanut. Valitentti, josta pitaa paasta lapi. Olen aloittanut sielujentaiston Corioliksen kanssa. Mutta hei, arvatkaa mita, mun oma pyøra toi mut tanaan kouluun oppimaan. Jalleennakemista juhlittiin porkkanakakulla ja rommikolalla.

Nyt vahan norja-arkea. Simpadimpadaa.