sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Påskeferia

Hei hattivatit!
Nyt on pääsiäisloma, mulla. Ilma on harmaa ja täällä on satanut noin kaks viikkoa. Siinä lähtötilanne.
Leikin nyt ruokabloggaajaa. Pääsiäisen topptur-mussutus alkaa huomenna, eli jos lähdet retkelle. Sotke: 150 grammaa sulaa voita,
vaaleeta siirappia joku deci,
7+ dl kaurahiutaleita,
vähäsen suolaa,
vaniljasokeria jos on ja kanelia jos maistuu
sitten rusinoita
ja banaania
ja taloussuklaata
Levitä möhnä paperitetulle pellille ja paista.
Uuni vois olla vaikka 200 asteinen (celsius) ja aikaa kuluu tunnin kolmannes. TADAA OMIA MYSLIPATUKOITA <3

seuravien kuvien tilanteissa voit nauttia omatekoisen kaurahiutale hazardin



torstai 18. maaliskuuta 2010

Kiire & konservering av spinn

"Vilken smak du an tar får du alltid vanilj" - Raymond ja Maria juoksuttaa mua sateisessa Bergenissa. Vetta tulee, kurahousut on paivittaistarvike ja korvissa kuulee suhinaa, kun lumi sulaa. Norja on muuttunut elamaks. Olen huomannut itsestani ja muista pienia yksityiskohtia ja tørmannyt arvoituksiin.

Valilla on hirvea ikava kaikkea tuttua ja omaa kielta. Koitan opettaa naille ruotsia sillon, kun on skiklig vasy. Toisaalta on ihanaa kun taa muuttuu omemmaks. Olin viikonloppuna Elin kotona. Koti olo, pyyjamatassuttelua, lohta ja uunivihanneksia sunnuntai pæivalliseks. Herattiin seitsemalta laskeen matalapaineiden sateita ja sitten kiivettiin vuorelle lounaan jalkeen. Telemark-matikka camp. Tata lisaa. Laskuhumalan todella positiivinen kakasoismerkitys.

Kiire ei katoa vaikka tulis lanteen ja vaikka ruoka kallistuis ja oppis syømaan voileipiæ ja pitamaan voita lampimassa kaapissa (taa on sairautta ja elintarvikeoutoutta - norjalainenkeittiø). on niin paljon mielenkiintoista, mutta valilla on pakko nukkua.

Oli tentti . Tanssitiin niin etta oltiin ihan hikisia, mutta aika onnelisia. Leivottiin aamu kuudelta korvapuusteja. Elilla on Husky ja makin haluan. Koitan oppia lumesta yhta sun toista. Ollaan varovaisia. Taalla on kjempe høg lumivyøryvaara. Oon saanut uuden kaverin. Se on saksasta ja se rakastu jaatikoihin kun se oli kahdeksan. Sen opetti mua seuraamaan tuulta ja lunta. Tehtiin lumen kerrosanalyysi jonkun huipun paalla. Oli turvallinen olo, vaikkei lammon ja lumen yhdistymiseen varmaan kannattaiskaan luottaa. Lumivyørypiippari on vahan niinkun lumelaake.

Norjalainen geofysiikka saa naureskelemaan. On ihan greit menna juttelemaan ja kysymaan proffalta aina kun jumahtaa. Ja se sanoo etta taa on vaikeeta, eika tata voi muistaa. Koita vaan ymmartaa, kokoa palapeli palakerralaan ja pyørittele sita palloa.Boksin ulkopuolellakin on ajatusta. Istu alas, mieti, ajattele. Taa on haaste, mutta se tekee siita hienoa. Otin itseani niskasta kiinni, voitin kaikki ujoilut ja menin kysymaan miks se suihkuvirtaus on siina 30 leveysasteella. Sitten seisoin siella huoneessa ja pyørin, tukka meni sekaisin ja pøh.Tanssin nimi oli "demonstroi ilmaklønttia jonka piti sailyttaa "angular momentum" ".

Eilen mentiin mereen og de er ju litt fasinerande. 3metrin pintakerros merta sisaltaa yhtapaljon energiaa kun koko ilmakeha.

Nyt meen kotiin ja leivon leipaa.
Simbaliini

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Rakastuttava topografia

perjantai-ilta-kooma. Olen rakastunut Bergeniin. Helsinki on saanut rivaalin minun-kaupunki-mittelöihin.

Totaalinen crash-bung-bang tapahtu eilen. Sovittiin Elin kanssa treffit keskivikkko aamuks "klokke åtte ved Ulriken banen? hvis vaeret er greit"! Täällä on satanut ja paistanut ja lunta tupsutellut noin puolentunnin vaihtosäteellä. Mutta keli oli kuin olikin kjempegreit kun keskiviikkoaamu raotti silmiään. Täydellinen tur-aamu. Saksalainen professori peru sen luennon torstaina, kun se luuli et on talviloma. Kukaan ei korjannut tulkintavirhettä. Meillä oli siis tehokasta seikkailuaikaa kello kahteentoista.

6.30 soinut herätyskello olis ollut himoittelevaa paiskata seinään. Jalat alle, kahvi tulelle - here we go, nice and slow. Åttish treffit Ulriken banan alapuolella, harhailin taas sairaala-alueella. Joku, aika aivokirurgin näkönen lääkäri, juoksi pihan poikki, pysähty, katso mun repussa roikkuvia telluja ja vinossa olevaa pipoa. Hymy nousi muuten päättäväisen stressin peitossa oleville kasvoille. "Tur på Ulriken?" suomalainen sekä kumastunut muumi-"jaa-a" ja sitten jo odotettavissa ollut kestosuosikki "God Tur" "hade bra".

Käveltiin Tellut, monot ja koulukirjat selässä 634metriin suolaveden yläpuolelle. Katseltiin kiviä, risuja ja muita suksien aiheuttamia jälkiä. Aurinko paistoi ja oltiin hyvin tyytyväisiä ettei oltu aamupalalla geostrofisentuulen eikä Ekman -spiraalin kanssa. Pilviä bongataan ulkona eikä sisällä, hölmöt!

Ylhäällä oltiin hikisiä mutta tyytyväisiä. Luennon alkuun 2h. Monot jalkaan ja varpaatat kiinni siteisiin. Ei sitä ehkä miksikään kunnianhimoiseksi laskukokemukseksi voi kutsua, mutta lumi oli osittain pehmeää, eikä kumpikaan juuttunut risukkoon kovin pitkiksi ajoiksi. Sukkelettiin metsän läpi polulle, monet oli aamulenkillä ylös ja kabiinnissakin oli jotain hattivatteja. Kun tuli portaat etenemisesteeksi pistettiin sukset repun sivustoille ja monot vaihtu takas tunturitossuihin. Ihmiset meni töihin, kuorma-autot tyhjensi maitoa kaupoihin ja päiväkodin lapset oli puettu keltasiin huomioliiveihin.Pienet tyttö-poika-parijonoille -päiväkotien pizzamauste. Asfaltti oli kuivaa, aurinko säteilytti hymykuoppia ja me käveltiin kohti koulua hikikerrastoissa.

Pienestä puisesta ovesta sisään Elille, kahvinkeitin päälle, repunpohjalta farkut kurahousujen paikalle. Kuppi kahvia ja ruskeaa justoa sämpylän kanssa. Jääkapin ovessa luki "Go confidentaly towards your dreams, live the life you've imagined - time will not wait". Hahaa, huvittavan hyvä hetki.

Bergen pisti parastaan ja auringossa käveltiin aika melkein ajoissa luennolle. Kello 1217 olin täydessä tohinassa tajuamassa mikä säde vesipisaralle on krittinen, että tulee valkosta hattaraa taivaalla. Ja tiivistysytimet ja ilmanpainepuntari. Illalla mentiin vielä suksien kanssa eriparituolit-kahvilaan, pelastettiin ehkä pieni osa mailmaa tai murunen itsejämme tai niitä muita. Cappuchino oli liian kallis, mutta pinnassa oli hieno kuvio ja maitovaahto ylähuulessa muistutti mua vielä kotonakin kukluneesta päivänpätkästä.Suksiaamu on vaan parempaa entä juustokakku ja katkaravut sänkyyn kannettuna, ainakin lähelle, yhdessä ja erikseen.

Miks vuorelle on niin hauska mennä? Naurattaa.pöhköilyä. isoja märkiä pusuja.

Tämä päivä olikin sitten vietettävä vähän kuivemassa seurassa. Koitin vyöryttää vektoreita kalloon ja hypyttää geopotentiaalia mun muistoihin. Tyttöjen perjantailuonas kello 12.30 oli ihana tauko. Oli mukava katsella norjalaisia.Aika monella on kumpparit, munkin Hait oli likeenteessä. Syötiin lohileivät ja puhuttiin sekä Eusta että kaksikielisyydestä. Sain ilmasen kahvin. Selvää säästöä.

Huomenna vähän brundt-väisälä-frekvennsiä ja ehkä lumilaudan ulkoilutusta. Ens viikon sade aiheuttaa valtavaa lumi-ahmimis-painetta. Lumilaudan pohja on vahattu ja ollan taas puheväleissä.

Maailma on siisti, mutta väsyttävä. Norja on kyllä oikea goodbad-valtio ja kaikki pojat on o'boy purkin kyljestä (okei okei, huijasin. anteekspanteeks)

Sekin on aika hullua, et jos tuulet menis eri tavalla meillä vois olla eri mittasia päiviä. Föönit täysille, 32h vrk, here we come. Lisää aikaa korttipelien pelaamiseen ja nousukarvojen liimailuun. Balanced flown etsintä jatkuu.

Sardiinit ja muutkin ojnevojnet kuittaa.
Pompin sun uniin, että niin, sanoi SiiRi

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Ulkona aurinko, sisalla coriolis

Huomenta ihana pallo, blogipaivitysten aika ei ole ohi. Kevat ryømii kohti Norjan lansirannikkoa ja tukka takkuuntuu.
Elama on ollut aika normaalia viime aikoina, mutta paljon on tapahdellut. Aloitan tunnustuksella, olen totaali koukutuksessa ruskeaan juustoon. Perus parmesaanjuusto, munakoiso ja pahkinaøljy -ilmiø, ensiksi olen hyvin tuomitsevainen sitten, ajan paasta, taysin jumittunut, kiintynyt ja ylikuluttaja.
Ilma on mita ihanin. Buustaan mun meterologi egoa ja pidan saapaivakirjaa. Høyhenpilvet illalla uumoilee kaunista paivaa seuravaksi, etta niin.
Annukka kavi. Vietettiin taydellinen ladyclimb-paiva. Stoltzeklaiven. Bussikuski jatti meidat pysakille, joka oli lahes yhta kaukana maaranpaasta kuin meidan lahtopiste. Nahtiin pøllø ja yks hukassa ollut pakkashumaltunut tassutteleva myyra.Siiten se meni melkein mun lahkeesta sisaan. Vanhukset ohitti meita nousussa ja kun paastiin reppujen ja puolenvuoden emergency-muonituksen kanssa huipulle, sinne tuli tyyppi. Tyyppi oli reputon ja muutenkin ihan normi ulkovaatteis. Se oli tullu jotain vyøtaisille asti lunta, vaarallinen vuorenharja-reittia. Se oli ikuistettu iPhonelle ja se oli asfalttibisneksessæ. Koska taalla on tehty lumiennatys 40 vuoteen, se on ollut semityøtøn. Hæn oli onnekas,aikaa olla tuntureilla hengailemassa. Taskustaan hæn kaivoi kuivatut karpalot, otti kourallisen, tarjos kierroksen ja pisti tassua toisen eteen. No time for picnic, andiamo!
Seuraava norjalainen oli vanha papparainen ilman paitaa. Se huohotti auringonsateilla paallystetylla kivella. Paivaa aikasemmin oli kuulemma ollut liukassta. se oli kaatunut nelja kertaa yløstrulossa. se oli taalla taas. Kehu suomalaista makihyppya. Me todettiin etta " Keep up the good work in Vancouver". Katkeruuskerroin - olematon. Lumilautailu on hieno laji.

Kavin samalla nyppylalla myøs perjantaina ja viikonloppu oli omistetytu Telemarkeille. Leikittiin Teemun kanssa Telemark-koulua. Astu kaannokseen ja ilon kautta. Arsytysmomentteja oli. Reidet huusi. Hamppat harjataan tastedes kyykyssa aamunin seka illoin. Pehmeessa lumessa kylpeminen on aika tylsaa, jos se on ainut toiminta koko laskupaivana. Aurinko lammitti ja yritettiin jopa laskea pelkissa villapaidoissa. Markaa lampaanhiusta oli tiedossa, painovoima vaan vetaa peppua niin tiukasti hankeen. Isona musta tulee guru.

15 days of dynamikk on alkanut. Valitentti, josta pitaa paasta lapi. Olen aloittanut sielujentaiston Corioliksen kanssa. Mutta hei, arvatkaa mita, mun oma pyøra toi mut tanaan kouluun oppimaan. Jalleennakemista juhlittiin porkkanakakulla ja rommikolalla.

Nyt vahan norja-arkea. Simpadimpadaa.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Viikinki-sääntö

Sunnutai tunnelmissa. Laiskiasaika on päättymässä, maanantai lähestyy.
Myös vähän luukku numero 23 olotila - pyörää ja suksia ja aurinkolaseja ja toivonmukaan suklaata ja rukiista toastimateriaalia odotetaan laskeutuvaksi seuraavan yön aikana. Teemu, Annukka ja vihreä, sympaattisista autoista sympaattisin, TWINGO kruisailevat paraikaa öljyvaltion liikenneväylillä. Suunta kohti Bergeniä, tulkaa onnella.

Lupaava keväänalku on kohdannut vastoinkäymisiä. Ollan oltu pilvessä, josta tihkuu lunta, kohta kellonumpäri. Talk about latent condensation level, huh!

Perjantai ilta alkoi lupaavasti beer pongilla. Illan juomina toimi pääsääntöisesti jonkun vaatekaapissa käyneet kotioluet. Rahansäästö alkaa hiivalla ja sokerilla. Espanjalaisen Paloman, Sjorsin ja Romanin panimo Paloma Blanca oli vahvasti edustettu. Ensimmäinen vaihtarivaihtari- ilta. Hikikerrastot oli pesussa ja sisäkengät ulkona monoista. Opin mahtavan lisän juomapeliin, jota Oktoberfestilläkin taannoin pelattiin.
Viikinkisääntö on juomapelien uusi Aalto-maljakko - yksinkertainen, pohjoismaalainen ja visuaalisesti näyttävä. Opetan teille oman verbaliikkani rajoissa. Tarvitaan siis pelikortit ja jokaiseen korttiin kytkeytyy tehtävä. Monet tehtävät tähtäävä juomiseen.Okei nyt alkaa. Valitan korttiksi vaikka 8. Eli kun joku saa pata,hertta,ruutu tai se neljäs -kasin alkaa viikinkeily. Kortin nostanut laittaa sarvet päähän,kaks sormea otsallekkin käy. Hänen oikealla puolella oleva meloo vasemalle ( eli niin että mela ei ole viikingin ja melojan välissä), vasemalla puolella tönöttävä melois sitten oikealle. Muut on aaltoja jotka menee poispäin viikingistä. Ihminen jonka oikealta ja vasemmalta tulee aaltoja ( tehdään käsillä siis liplatus muuvia) tekee aaltoja ristiin.
Jos oot vielä mukana voit jatkaa, jos et, aloita alusta.
Nyt viikinki voi osoittaa vaikka etusormella jotain. Joku on uus viikinki ja koreografia muodostuu uudestaan, niin että saadaan kanootti uimaan oikein ja merivirrat asettumaan. Jos joku mokaa niin saa hörsästä vähän juomaa - nimi jo sanoo: juomapeli, oikeesti c'moon.

Yhteinen aamupala yläkerrassa. Sain taas Ikea kahvinkeittimeen aiheuttamaan sotkua. Lättyjä. Otettiin koulukirjat mukaan. StudySaturday. Yhdet norjan läksyt, aika paljon lakia ja vähän meterologia yhtälöitä. Vertailtiin vaikeita lauseita, erävoitto Copyright -lakikirjalle.

Juostiin vähän, yks norjalainen mummeli juoksi kovempaa. Neljän hengen illallisseurue nautti tortilloja. Sjors oli meidän kokki ja loukkantu vähän kun Roman söi niin paljo jätskiä jälkkäriks. Kevennettiin tunnelmaa puhumalla Hollannin romahtaneesta hallituksesta. Pitäiskö mun oikeesti tietää mikä on suomen perustuslain kohta numero yks? Hollannin on "you are not alloud to discriminate" (hollanniks). Onneks on google http://www.om.fi/74.htm.

Käytiin vähän pyörähtään kaupungissa. 50kr sisäänpääsyä ei mistään. Keski-eurooppalaiset sano että ne inhoo norjassa ulkoilua. Bileiden biletysarvo on yhtä epävarmaa kuin sää täälläpäin. Ihmiset kokee paineita kotoa tulevista "how is the erasmus partyparty-half-a-year going. Norjassa kaikki vaan istuu ja juttelee tuoppien yli - suomessa,erona norskeihin, ne vaan puhuu suomea. Viimeinen bussi kotiin, kaikki ei vielä luovuttanut. Näin mun norjalaisen kaverin, mr CAPS LOCKin. Se ei päässy sisään sen tietokoneelle, kun isot kirjaimet oli päällä. Sille oli tullu vähän raivo ja se oli pyytänyt apua. Tota nimeä ei saa oikeestaan oikeesti ees yhtään käyttää, CL saattaa suuttua ja olla tulematta jonnekin.

Kotona juotiin lämmintä maitoa ja aamulla opiskeltiin lisää. Puhuttiin muistakin asioista. Ihmeteltiin miks joku haluaa asua täällä ja ajaa Hummeria. Lähinnä sitä Hummerilla ajoa. Se oli pysäköity aika paljon vinoon toiseen ruutuun oikealla meidän ikkunan alle. Oli hauska pyöritellä Coriolis parametrejä, mutta kun sain laskettua geostrofisen tuulen nopeudeksi 107 km/h, mentiinkin kävelylle.

Yhdet vanhemmat hollannista on täällä. Ne on pari päivää myöhässä kun ne myöhästy koneesta. Liian myöhäinen lähtö kentällä, melkein pysähtyminen STOP merkin kohdalla ja siitä seurannut sakko. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Käytössämme oli yhden yön hotellihuone ja aamianen :)

Gåmodus kysymys on vielä vastaamaton. Lähetin mailia jollekin Tromssalaiselle joka halus omista gåmodussiteistä eroon. Sähköpostiin tuli tieto, että hän on takaisin toimistossa tiistaina.

Sunnutai siivous on tehty, pyykit pesty ja matikkaa vielä jäljellä. Paloma oli hakenut sangollisen multaa tai jotain orgaanista mutaa tai semmosta maa-ainesta jostain missä lunta ei ollut. "I looked like a dog i think". Istutettiin retiisejä ja basilikaa. Nyt aloitetaan kevät. Voi norjA.
_S

perjantai 19. helmikuuta 2010

tarinapari ja ajanviettoehdote

Perjantainen kirjastotauko. Leikin karkkipaivaa, jugurttipahkinat olivat jokaisen øren arvoisia. Pahvipurkki on tyhja ja pieni økløtys, mutta miks lopettaa herkutellu, kun herkkuja yha on. Sitapaitsi paperipussiin voi laittaa lapasista revittya nøyhtaa.

Bergen hymyilee tanaan, aurinko ja paljas afaltti.Mutaa, ruohotupsuja ja pipovapaita Norskeja. Vahan myøs huijattu olo -taalla ei sada.

Tekis mieli heittaa lapaset katuojaan ja tarttua pultsaria hihasta ja kysaista tangoon. Taisin pistaa vahan veitsihaavaan -faktoria peliin - feisbuuk paivitysten perusteella pakkannen paukahtelee pohjoismaiden itaosissa. Anyway, keli on bueno ja Aurinko on parasta mielenterveydelle sitten kippuranauramisen.
Huokailen vahan. aion viettaa suksetonta viikonloppua. Blåtur jaa kokematta ja kaikki suksi-innostus ladataan maanantaina saapuviin Espoolaisperheen ex-suksiin. Phat Luv - nimi on enne ja muut latinalaiset hienoudet.

Yks hieno suksitarina jaettavaksi. Eilen menin suksikauppaan .poinks poinks telemarkhyllylle. Suunnitelma oli kokeilla hyva kenka ja løytaa se jonkun hylkaamana osta-myy palstalta. Haukkana sain apua ja muuminorjaks avauduin monotarpeesta. Sitten se juippi kanteli laatikoita ja selitti ja kyseli. Joka neljas kysymys meni ohi, mutta koitin hymyilla. Sitten se kysy mun suksita ja sitten ma kerroin. Sen mielesta mun sukset oli just hienot ja oivat ja maukkaat. Asiakastyytyvaisyydenperusteet oli luettu edes ja takaisin ja edestakaisin.

Seuraava aihe, siteet: sanoin ettei mulla viela ole ja topptur ja rottefella. Sitten se selitti pitkat patkat. Koska se poika oli aika mukava, en halunnut lopettaa keskustelua, niin kysyin sen mielipidetta "Gåmoduksesta". Eli siteen ominaisuudesta, jossa jalkaan saa sikkena liikkuvuutta kun taapertaa rinnetta yløspain. Ja sitten se tapahtu- *KABOOM* - pojan silmat rupes kiilumaan ja suu vaahtoamaan. Gåmodus ja seitsemastaivas. Kuolen huomenna ja petyn katkerasti ja kukaan ei ikina tee mulle evasleipia yllatykseks, jos en hanki gåmodusta. Gåmodus on norjan Eldorado ja suurin energiansaastømetodi, hauskannakoisen telemarkentusiastin mukaan, mene ja tieda.
Olis tehnyt mieli sanoa etta BREATH, it's not ALL about telemark. Tosielaman pyørteissa sanoin:" ahaa, så lurt, eg må tenke på det". Mulle jai semmonen olo, kun hipsin pois sielta kaupasta, etta se poika jai pakkailemaan monoja hokien, hiljaa itsekseen, "gåmodus o gåmodus".

Toinen hienompi edellista tarina. Torstai-aamu. Sjors ja Siiri nauttii aamupalaa. Kun vetelen viimisia jugurttitøhnia naamariin , Sjors vasta valitsee aamumusiikkeja. Hollantilanen on fiksoitunut puuroon, "poridge" ( vaikka yks amerikan yhdysvaltalainen tytsy sano, etta satuhahmot mussuttaa "poridgea" ja oikeet tyypit syø "oatmealea", sanavarstoerrori, hænellæ luulen) on kuulemma tarkein sana minka norja-aika on tuonut sanavarastoon. Suomalaistyylinen kaurapuuro on nykyaan hollantilaistakin perushengissapidinta. Yksi ongelma kuitenkin on puuron lampotila. Sjors on kylla oikeesti kylla myøs hidas syømaan, en huijaa. Kun puoli litraa maitoa ei riittanyt jaahdyttamaan harmaata limaa ja oltiin jo katasrofaalisen myøhassa, totesin vaan, etta laitan nyt tossut jalkaan ja menen. Hissin luona, kohtaamme taas. Posliininen puurokippo kadessa lusikka toisessa reppu olalla. Take-away kaurapuuro. Hissi on ihan taynna. Katseet hakeutuu eloveenaan. Kaurapuuro jaahtyy syøtavaksi. Puolessa valissa pihaa puuro astia on ihan tyhja ja Sjors rupeaa juoksemaan vimmatusti. En oikeen ymmarra. Hollantilainen hyøkkaa postilaatikkorakennukseen, pienen pieni kirjelaatikko auki ja aamiaskippo ja lusikka postiluukkuun. Niks naks lukko kiinni ja aamiastoiminta on poissa silmista ja poissa mielesta. Taydellista tehokkuusajattelua, I'm lovin it!

Eilen myøs kokeiltu ja hyvaksi todettu ajanviettoformaatti: "after library"-beer. Helppo tapa paasta muistelemasta juuri opittuja mustankappaleen ominaisuuksia. Kello seitseman nolla komle ulos matikanlaitoksen arkistohyllyjen valista. Kello seitseman yksitoista: kallis, mtta maukas, pingviineinkoristeltu tuopinpoikanen pøydalla Blackgammonnin (tai mika se on se peli missa kaikki nappulat pitaa saada yhteen nurkkaan ja sitte ulos ja on kaks noppaa ja yksinaiset saa popsia) kanssa. Nopat tuotti paanvaivaa. Pubi, jossa on noin 20 lautapelia, mutta joissa vain kahdessa on noppa. Totaalinen note to pubinpitajat -MOMENT. Sitapaitsi ja aivan oikeesti, toinen niista nopista oli sellanen et siina oli kaks ykkøsta ja yhtamonta kakkosta ja sama lukumaara kolmosia. Vaaleanpunainen yliviivauskyna pelasti illan.

Blackgamon vaihtu shakkiin , mika vaihtu paikallisten kanssa sohvalle katsomaan ampumahiihtoa. Todettiin etta Suomi ja Austraalia, talviurheilun Harry Potter ja muut hyvikset, ovat samassa mitallisaldossa. Ojnevojne. Åsmund oli sita mielta etta Dan Brown on ihan tyhma.Mietittiin voisko keittiøssa pitaa akvaariota ja hyødyntaa fisuja vaikka kaakojauheen ja maidon sekoittamisessa. Biohajoava blenderi. Agresiivisia kultakaloja peraankuulutetaan. Sain ylipuhuttua kaikki katsomaan Junon. Pitka kirjastopaiva.

On hauska huomata miten maailmaa voi katsoa monella tavalla. Syksylla spottailin rajakustannuksia kaupanhyllyilla. Eilen aamulla koitin bondata konvektion kanssa, kun tepsuttelin kouluun. Meterologia lasit alkaa ujuttautua aivojen kautta verkkokalvoille. Watch out Pekka Pouta.

Yks juttu mika pitaa mainita on ruskea juusto. Norjalaisinta norjuutta norjassa. Maistuu suolaiselta kinuskilta. Kaikki syø sita kokoajan.Jos ne ei syø sita, niin ne hehkuttaa sita. Norjassakaan aidit ei anna puhua ruoka suussa. End of story.

Simpula og Bergen

tiistai 16. helmikuuta 2010

lauseet ilman loppuja

17 minuuttia aikaa, kirjoittaa blogia päästä eroon juoksupöksyistä ja kömpiä suihkun kautta villahuosuihin ja illallispöytään.

Asiat voi muuttua nopeasti, varsinkin mieli. Hidas aamu, harmaa Bergen. Ei mitään ihmeellistä. Päivän ainut luento käsitteli suomalaisen meterologin kehittelemä teoriaa, siitä miks venepoiju pomppaa takas pintaa, jos sen päälle istuu tai muuten vaan tunkee veden alle. Maailman siisteys oli kadonnut. Selkälihakset jumitti.

Istuin tietokone luokassa. Luin HS.fistä miten olla läsnäoleva. Avasin sivuja, joista olis ollut hieno lukea ja oppia. Käytin Google scholaaria, mutta kun artikelin nimeen tuli typo luovutin. Istuin näyttöpäätteen edessä ja hoin tämä on siistiä, mielenkiintosta, mun juttu, jee jee. Ei auttanut.

Menin luku saliin, söin kaikki eväät vaikkei ollut nälkä. Avasin kirjat. Lauseiden loput jäi usein rekisteröimättä. Join paljon vettä. Päätin mennä kotiin lukemaan.

Kävelin puolet matkasta, koska en jaksanut mennä bussiin. Kauppareissu - huomasin seisovani kananmunahyllyn edessä leivinjauhepussin ja kahden hillopurkin kanssa miettien miten sukkahuosut voi olla niksipirkan yleisin raaka-aine. Aikamoista jumitusta. Söin muutaman päärynän ja kuvittelin perheriitoja kalustekaupan näyteikkunaan.

Kotona, kahvinkeitto. Mutteripannun ihana korina kuulosti lähinnä limaklöntiltä jonkun karvaisessa kurkussa. Ei yhtään meterologia ahaa-elämystä. Kaikki sumokatkarapu-powerit oli hukassa, pahasti.

Päivän ainut sovittu kellonlyömä. Puol seiskan lenkkikerho. Kun tunkee reisiään trikoisiin ja pinnittää hiuksia "tytöt jotka juoksee lujaa, hymy huulilla, panta päässä"-asentoon alkoi jo helpottaa. Saksalainen joukkueenjohtaja oli käärinyt punamustat adidakset capri pituuteen ja somistanut mahansa hejastava poliisivyöllä. Pyjamahousuinen tuleva juristi katso mua vähän aikaa, nosti käden suorana oman rintansa tasoon. " Do a little limbo, it makes you always laugh", ihanaa asua solussa. (En uskonut kirjottavani tota lausetta - mutta siinä se on, bittimössöä google-sukupolvelle).

Juostiin tunti - ylös alas, kovaa hiljaa, umpikuja, polku, luistinrata ja moottoritien reuna. Dr "running" phil. Joskus on vaan hyvä vähän terapia juosta. Yhteisanalyysi tilanteesta on monesti hedelmällisempi ratkaisu, entä yksin nautittu ajatuspuuro.Kun tultiin takas, ostettiin maitoa. Ikkunamaitoa ja parasta ennen päiväysten sekoittelua. Pienet jutut voi olla isoja. Ja aina ei oo helppoa olla tosi tehokas ja ilonen ja motivoitunut ja inspiroitunut, vaikka onkin hyvinvoiva terve nuori ihminen ja Norjassa.

Meri on taas ihan kiva ja huomenna on uus päivä oppia virtuaali lämpötila.