Lyhyt kertaus: ulkoilukansaa isolla uulla ja kaikki muutki kirjaimet tuplana. Myös pohjoismaalaisuus yhdistää.
Perjantaina ajauduin junalla ja bussilla 22 norjalaisen ulkoiluhullun kanssa samaan mökkiin vuorenjuurelle. Kaiken hyperkansainvälisen sosialisoinnin jälkeen, pohjoismaalaisen mökkiviikonlopun mikrovibat oli jotain ihan muuta (anteeks hankala ilmaisu, jos et tiedä mitä sosiaaliset mikrovibat on niin onnittelen - sun arkielämä on varmasti helpompaa entä mun!!). Mökkiin savuttua oli täysin luonnollista istua puolihiljaa, ulkoilukerrastossa sohvalla ja juoda kaljaa. Keep it simple. Joku oli tosi kuuli. Sen iPodis oli just kaikki oikeet biisit ja puheensorina täytti tilaa kuutiosenttimetri kerrallaan.
Se ei välttämättä ole pelkkä urbaanilegenda että paikalliset syntyy sukset jalassa. 22 norjalaisesta ylipuolella oli kantapää irti kun ne viilletti vuorenharjaa alas. Lähes kukaan ei pysynyt rinteessä ja suurin osa kiipes ite ylös sinne missä saa rauhassa nauttia omasta lumesta. Lumilautailijana tunsi itsensä lähes liikuntarajoitteiseksi ,kun telemarkkailijat sivakoi kohti puuteriseiniä.
Lauantai- iltana etsittiin olematonta saunaa ympäri mökkikylää. Voss Fjellands byssä saunan grand openin 2012 - et sinne vaan kaikki suomalaiset nauttimaan 70 asteen löylyistä. Katkeruutta ilmassa, ethän sä voi vuokrata mökkiä ilman saunaa. MITÄ? Pelattiin myös läpi kaikki juoma ja seurapelit ja tutusteltiin skandinaavisen varovaisesti, mutta promillejen kanssa lisääntyvästi. Jossain vaiheessa en vaan enää jaksanut ymmärtää edes sitä 85 prosenttia norjasta ja ulkoilmailun tunne pohkeissa nukahdin. Yöllä tai myöhemmin yöllä, herään kuorsaukseen, josta mua syytettiin aamulla. Mun nukkumisitsetunto on murrostilassa.
Aamulla löytyi kolme makuupussitoukkaa kuistilta - ulkoilukansaa indeed. Osa lähti jääkippeileen, osa tuli rinteeseen.Sain lainata Elin Telemarkkeja aamupäiväks, kun se veti tunturia ympäri murtsikkavehkeillä. Koitin ujosti kysellä natiiveilta miten Telemark-käännös teknisesti tapahtuu. Ne sano ”ööö sun pitää vaan tehä”. Sitte mä vain tein. Reidet tutisi, tunsin olini harakaksi, sukset meni ristiin, ajoin ulos ja reidet kilju enemmän. Eiköhän Telemarkit vielä löydä tiensä mun sydämeen. Tästä lähtien harjaan hampaat kyykyssä ja juoksen ylös kaikki portaat, lupaan.
Päivä loppu lumilautailuun lumipyryssä rinteen ulkopuolella. Lumi oli aika korppusta ja näkyvyys nolla , mutta tuli ainakin ulkoillut olo kun istu junaan kohti Bergen Cityä.
Ulkoiluhullujen maa osoittautuu oudommaksi päivä päivältä. Opiskelijat ei saa mitään tukia öljyvaltiolta, vaan lainaa. Silti kaikilla on parhaat ulkoilukamat, kuudet sukset ja lumikengät ja trangia. Vanhoja autoja liikenteesä lähes nolla. Joka kulmalla on sporttikauppa täynnä kaikkea mahdollista paraslaatuista ulkoilukamaa, ruokakaupoissa valikoima on olematon. Yks maito, yks juusto, ylihintaista kaljaa ja muutamaa vuokaleipää. Aamiaisella kaikki tekee eväsleipiä, elää niillä ja suklaapatukkojen sisäkääreessä on vaellusreittejä ja niiden kartat.
Kun tulin kotiin keittiö oli suursiivottu kattiasta lattoon, lupasin tiskaa seuraavan viikon. Tiistain yhteisillalliselle ilmoittautuminen on alkanut ja mietitään miten vaahtokoneen vois tehdä.
Muuten, älä osta norjassa kalaburgereita. Jos haluut valkoista vaahtoa jauhelimausteella ,niin ne toimii.
Kjempe grejt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti