Sadekaupunki ja hiihtomiehet (kuvista vastaa ja kaiken kreditin saa Roman Michulitz) Norja on aika norjalainen maa. Perusruoka numero yks: makrilleja tomaattikastikkeessa. Ilma on hyvæ ja pisteita ei saa aan paalle, valitan. Aion kuten kaikki muutkin kirjoittaa plogia koska se kuuluu asiaaan, kun on vaihdossa.Niinkun tuore pulla ja kylma maito.

Lyhyt tillannekatsaus: paljon tuntureita. Kadut tayttyy suksista ja vaelluskengista. Parjailen skandinaaviskallani, mutta tunnen valilla itseni muumipeikoksi. Sunnuntain 10h tunturikavely osoitti, etta taalla oikeesti hiihdetaan ja juostaan lumessa ikaan, sukupuoleen tai hiustenvariin katsomatta. Suomalaiselle olo on kotoisa, hollantilaisille vaivaannuttava - turha moikkailu ei kuulu etikettiin.

Ihmiset on hauskoja, kaikki vaihtarit on yhta hukassa tai kartalla tai vaaralla kartalla. Tunnen itseni oikeaksi kosmopolitaksi asuastellessani solussa, jossa vallitsee hollantilaissaksaliasruotsalaisespanjalaistyyppinen kulttuurikombo. Asumme talossa, jossa on herkat palovaroittimet, nuhjuiset hissit ja 18. kerrosta.
Koulu alkaa tanaan, luvassa "dynamics of ocean,atmosphere and climate". Koulu on kiva, vaikkei vessaan (eika sen puoleen mihinkaan muuhunkaan koulutaloon) paasekkaan ilman opiskelijakorttia, jonka tulemisessa kestaa viikko. Seurapiirirakko on kehitteilla...
Kouluruoka on kallista, niinkun muukin ruoka. Alkoholi on viela kalliimpaa. Norjalaiset kanssa opiskelijat elaa grandiosan ja pussikeiton voimalla legendojen mukaan.
Huomiseksi suunnitteilla lumilautailusessio, jo vakiintuneella "to the mountains"-kamppikset kokoonpanolla. Vakaa tarkoitus myøs tutustua alkuperaisasutukseen ja imea kaikki "ut på tur"-ulkoilutietoa.Nyt norjalaista geofysiikkaa.
Takk og hei