Mul on väsyneet jalat

Villahousut jalassa, eka fazerin sininen korkattu ja totaalista uupumusta - Siirin perusnorja now a days. Perjantaista sunnuntaihin tehokasta laatuaikaa. Huomioita lumesta ja päivä ilman ulkoilua (launantai oli, ei valetta).

Ensiksi aloitan avautumalla torstaista: oh man, keskieurooppalaiset, ei terve ja huhhuh yhdessä tehosekoittimeen todellakin. The Northern lights hype. Skypetys keskeytyi to iltana noin kello 20.00. Kolme saksalaista koputti oveen, huusi ja höpötti. "Tell us all about the northern lights, where are they". Sateliittitutka (tai joku) oli näyttänyt että tänään on revontulinen yö myös latitudilla 60 tai jotain missä me seikkaillaan. Koitin sanoa jotain siitä et riittä et on pimeää ja kirkasta niin ne näkyy jos on näkyäkseen. Suunniteltiin teetä termariin ja suklaakeksejä. Ihmisiä kasaantu pihalle kameroineen. Suurta kansanjuhlan tuntua. Itse jäin sisälle kuivuvien pyykkien kanssa, kukaan meidän kerroksesta ei nähnyt the valoilmiötä.

Seuraavaksi käsittelyyn perjantai ( tekstini on oodi kronologiselle järjestykselle.).
Aamun aloitus tellujen kanssa juna-asemalla. Ostin juna-ja hissilippu kombon - 65e sijoitus käännökseen kantaapäät ilmassa. Elin puhelin oli mäsä, odotin jännityneenä, tuleeko tyttö. Herätyskellotta herääminen oli kuin olikin toiminut. Ilma oli hyvä, Bavallenin rinteet aloittelijaystävällisiä. Oikea käännös on jo aikas oikeanlainen vasen tarvitsee yhä harjoitustunteja paljonpaljon. Saatiin kehuja ruotsalaiselta telluilu lehtorilta. Skandipojan kehujen motiivi tosin jäi hämäränpeittoon, ikiajoiksi. Todettiin että "skryt" kuin "skryt" on silti kjempegreit.

Perjantaina aukes myös Bergenin opiskelijoiden the juhla-hulabaloo-lukaali, "Akademiska Kvarteret". Jono oli pitkä ja saatiin seuraa vohveliaamupalailojoista. Ei jaksettu jonottaakkaan. Etsitiin the juhlia pilkkuun asti. Sjorsilla teki mieli tanssia. Päädyttiin Norjalaisiin jälkijuhliin, pizzaa ja youtube videoita. VILMA, arvaa mitä.. Nää ihme turskanpyytäjät EI tiedä kuka Lasse Gjertsen on. Olin hajalla, tästä tiedosta. Luettiin lumivyörykirjaa ja käveltiin kotiin. Seurattiin raiteita, oikipolku joka oli hitain ikinä. Puol seitsemän perinteinen pasta con jotainrandomia tai eimitään tarjottiin aldentena suomihollanti mausteilla meidän keittiössä.

Sitten onkin jo lauantai tai olihan se jo jonkin aikaa aikasemminkin. Paistoin kaikille lettuja. Nutellaa, omenahilloa, kermaviiliä, mansikoita ja liikaa kahvia. Jackie luki asterixia norjaks. Kuunneltiin lällymusiikkia ja yhteisfiilisteltiin eimitään ja kaikkea. Robert tarinoi meneen illan lasershowsta, joka pisti norjalaistyttöjen sukat rullaamaan. Eipäilys leijui ilmassa pikanttina mausteena.

Sitten siivosin, menin monta kertaa alas pyykkitupaan, olin pyjamassa, vaihdoin huonekalujen järjestystä ja katsoin melkein kokonaisen elokuvan. Sunnuntain toppturin valmistelut vaati lumivyörypiiparin, lumilapion, lumikenkien ja sondin metsästystä. 11 kerrosta alapuolella asuu Simon, sillä oli kaikki ja topp tur haluton olo. Mun onni.

Nyt seuraa oudoin pizza tarina. Illaliseks pizzaa, tietty. Robert kerroksemme pizza maasteri halus, että vaivaan taikinan. Näin tapahtuu saksalainen pizza: kulho ja paaaljon jauhoja, puol pussia kuivahiivaa. Sitten keittiön hana tulikuumalle ja ei muutakun jauhokippo alle. Sitten kädet töhnään ja vaivaamaan. Olin kysymysmerkki ja hiljainen huutomerkki vuorominuutein. Pizza oli maukasta ja sen pintaa koristutti kananmuna.

Bussit meni huonosti, sunnuntai on sunnutai myös täällä skandinaavian villissä lännessä. Istuin 6.40 alkaen lumilaudan kanssa bussiasemalla. Koitin ratkaista paikallislehden aivopähkinää, ei kuoriutunut. 7.30 bussin ja kohti Kvamskogenia. Jäätiin pois, piilotettiin mun kakkoskengät metsään ja lähdettiin kävelemään. Tais olla mun lumilaudan viimeinen topp tur:i. Kuka keksi laittaa jalat kiinni samaan lautaan? no laughing matter. Lumi oli puuteria, aurinko oli kuuma ja t-paita oli oiva kiipeilyvaate. Uudessa repussa lauta matkusti mukavasti. Silmät väsy, tyhmää jättää aurinkolasit töölöön möllöttään.

Päästiin ylös, väsy oli. Jalat oli muusia. Aikaa oli kulunut. Kylmä vesi oli loppu. Ylös tuli myös jotain muita telluilijoita. Otettiin kuvia niistä ja ne meistä. Sen perus telemak-Olen Kameran tsuumi oli aika outo. Laskettiin alas, ylhäällä kiviä,ojnevojne sitä kirskunaa. Jumahdin, kahlasin ja kylvin hangessa. Snowboard never no more. Viimeinen pätkä. Sain ehdotuksen kiivetä vielä yhdelle tunturille, niin olis lyhyempi matka bussille. Idea skipattiin.

Lumi oli makeampaa kuin mansikka, pehmeää kuin lambi ja vauvanpylly potenssin yhdessä ja erikseen. Mutta jalat oli väsymuhenosta. Pikku dropit päätty pannutukseen ja käännökset hipo risukkoja. Tultiin hiihtoladulle, norjalaiset vanhukset naureskeli. Miks sä toit ton lätykän tänne ja hahhah aika sisukas tyttö, taidat nauttia kävelysta..not funny. Juotiin kaakaota, puhuttiin koirista ja mökkien sijoittelusta varjoisiin spotteihin.

Päästiin alas. Kaks totaalinoloa väsymys kaatumista lopussa, aikamoinen antikliimaksi uida loivassa alamäessä lumikuorutettuna kaikki raajat erisuuntiin osoittaen. Saldo 8h kävelyä, 16km ja 1200m - sunnuntaikävelyä på norsk.

Bussin odottelua, nautin untuvatakista, liftattiin, punnerrettiin ja naurettiin tyhmille autoille. Arvaa mikä eläin - pantomiimi oli yleisön suosikki. 1,5 tuntia bussissa. Ikkunoista verkkokalvojen kautta aivoihin -laskeva aurinko, vuonoja ja niiden vettä. Rannoilla lumihuippuja. Melkein liian nätti maa, ei irtokarkkejakaan kannata joka päivä syödä. Kuunneltiin Belle&Sebastiania. Suunniteltiin vaahtokoneen roudaamista polkupyörällä sunniteluasteella olevalle PääsiäinenGoesLyngen-expeditiolle.

Bussiasema ja hypernauruväsymys. BurgerKingin beCool jätskit oli loppu. Myyjä nosti mulle lapun "Ai speak only chineese". Otettiin pehmikset jotka tahmattiin suklaasoossilla. Mä tahmasin naaman ja sormet niillä vielä lisäks. Olo
oli olemattoman Cooli mutta maukas, vohveli oli heikkoa. Lumilauta ja tellut sopi hyvin BurgerKingin sisustukseen, kun lähdettiin jätettiin muistoksi "sulanut lumi" - valtameri. Kotona eilistä pizzaa ja näläntappajaks puuroa. Suihkussa asuu nykyään lumilapio ja vinopino muuta lumikuorutettua ulkoilmatarviketta.

Huomenna koulua. Vektorimörköjä ja muita matemaattisia kummituksia. Tän päivän pilvet, aurinko ja lumi pisti taas vettä myllyyn mun maapallontajuamisvimmaan. Miks meterologiaa ei opeteta ulkona? Oon varmaan vähän aurinkopistynyt.

Keittiössä oli ollut vähän siisteysriitaa ja en ole hyvä Beer pong-seurapelissä. Nyt venytän vähän ehkä pian hieman mun reisilihaksia. Nautin väsymyksestä.

Kiivetkää vuorelle, sen vaan sanon. Hyvä mielisyyttä tiedossa.

Teidän yksinoikeudella
- Simpula